Kronalas urtikaria

Urtikaria lea saŋáš ja/ dahje spiidejeaddji ihttomat skoavhllit mat ihtet ja fas jávket. Kronalas urtikaria čilgejuvvo skoavhlin mat ihtet eanas beivviid ja bistet eanet go guhtta vahku. Kronalas urtikaria sáhttá boahtit juogo fáhkka dahje lea juoga mii váikkuha ahte ihtá (indusere), ja diet guokte vuogi sáhttiba maid oktanis boahtit.

Kronalaš urtikaria birra

Urtikaria dovdat mii maid rušmasin (elveblest). Dat lea dábálaš liikedávda mas leat bohtaneamit mat sakŋidit (skoavhllit) liikkis. Rušmasat ihtet vaikko gokko liikkis, ja sáhttet leat ollu sivat dasa ahte ihtet. Sáhttá earuhit gaskkal fáhkka, kronalaš induserejuvvon ja kronalaš spontána urtikaria.

Čuvges liikkis sáhttet skoavhllit leat guvgesruoksadat dahje oidnojit dego ruvssodan, gámis liikkis ii oidno álo nu bures ii oidno ruvssodeapmi seamma láhkái. Baicca dan sadjái go ruoksadin, de sáhttá leat seamma ivdni go liiki muđui rupmašis, dahje leat čuovgadeabbo dahje seavdnjadeabbo.

DIAGNOSA vuođđun lea oktavuohta buozalmasvuođa historjá maid pasieanta lea muitalan, ja klinihkalaš iskan maid doavttir lea dahkan. Go kronalaš urtikaria sáhttá fas jávkat, de ii leat álo ahte dus leat garra dávdamearkkat go leat doaktára luhtte. Dan dihte sáhttá leat ávkkálaš govvet liiki go dávdamearkkat oidnojit, de sáhtát sáhtát čájehit doaktárii go dus lea diibmu nuppe háve.

Dávda ii njoamo.

Sivva

Urtikaria sivvan lea ahte muhtin ávdnasat laiget varas, earret eará histamin. Go diet laigan dáhpáhuvvá liikkis, de šaddet skoavhllit. Dávjá eai dieđe manne kronalaš urtikaria čuožžila dahje manne fáhkka skoavhllit muhtomin šaddet guhkilmas váttisvuohtan. Kronalaš urtikaria ii boađe das ahte lea allergiija, ja dan dihte ii leat allergiija árvvoštallan dárbbašlaš.

Kronalaš urtikaria sáhttá juohkit guovtti sortii:

• KRONALAŠ SPONTÁNA URTIKARIA ii vuolggahuvvo olgguldas fáktoriin. Dát sorta lea sullii 90 % kronalaš urtikariain mat gávdnojit.

• KRONALAŠ INDUSEREJUVVON URTIKARIA boahtá fysikálalaš sivaid geažil (ovdamearkan liekkas, galmmas, ruohkkan dahje deaddin)

Dávdamearkkat ja gokko

DÁVDAMEARKKAT sáhttet oidnot liikkis de go skoavhlin. Skoavhllit sáhttet ihtit vaikko gokko rupmašis ja sáhttet leat ruoksadat, sáhpodan dahje ivdni sullii de go liikkis, vealtá makkár ivdni du liikkis lea. Skoavhllit lea bures ráddjejuvvon ja oidnojit de bohtaneamit liikkis. Skoavhllit sáhttet rievddadit sturrodagas, rievddadit hámis, jávkat ja fas ihtit máŋgga geardde. Liiki/skoavhllit dávjá sakŋidit, rašit dahje muhtin háve bávččagit go guoskkahallá.

AKUHTTA DAHJE KRONALAŠ. Go lea akuhtta urtikaria, de ihttomat ja saŋáš jávket 12-24 diimmu sisa, muhto ihttomat ihtet ja jávket gitta 6 vahku. Jus dávdamearkkat leat eanas beivviid ja bistet eanet go 6 vahku, de rehkenastet ahte lea kronalaš urtikaria.

ANGIOBOHTANEAPMI sáhttá čuožžilit go lea urtikaria. Angiobohtaneapmi lea bohtaneapmi čiekŋalit liikkis ja ihtá dávjjimusat rapmasiidda ja baksamiidda. Go lea angiobohtaneapmi, de dávjjibut spiide dahje orru deaddimin eanet go saŋáš. Angiobohtaneamit sáhttet bistit gitta golbma jándora rádjái.

  
Govva: angiobohtaneapmi ámadajus (gurut bealde), urtikaria ihtán go lea háváš (dermografisma) (olgeš bealde) (iStock). 

Gávdnojupmi

Kronalaš urtikaria lea hárvves dilli. Árvvoštallojuvvo ahte sullii 1 % álbmogis lea kronalaš urtikaria, ja nissonat dohppehallet duppalit nu dávjá go dievddut. Dávda ihtá dávjá ollesolbmo agis.

Akuhtta urtikaria sáhttá leat buot agiin, sihke dievdduin ja nissoniin. Sullii 15-20 % álbmogis vásihit akuhtta urtikaria goas nu eallimis.

Govva: urtikaria julggiid maŋábealde (iStock). 

Prognosa ja dikšun

PORGNOSA lea buorre go oažžu rievttes dikšuma ja go garvá fáktoriid mat vuolggahit dávdda. Dávda dábálaččat buorrána ieš alddis muhtin vahkus, manus dahje jagis. Sáhttá leat váttis beassat eret kronalaš urtikarias dušše go garvá dakkáriid mat vuolggahit dávdda. Muhtimin eai oba soaitte ge diehtit mat dat leat mat dutnje vuolggahit urtikaria.

DIKŠUN lea dábálaččat máŋgga ceahkis vai oažžu kontrolla dávdamearkkaid badjel. Rievttes diagnosa lea eaktun álgit rievttes divššu. Eanas háviid go dikšu rušmasa, de geavahuvvo alla dosa antihistamiinna, ja lassin vel garvit dakkáriid mat vuolggahit urtikaria. Jus antihistamiinnain ii leat doarvái effeakta, de lea vejolašvuohta systemalaš dikšumii liikedoaktára luhtte.

Eallit urtikariain

Eallit kronalaš urtikariain sáhttá leat hui hástaleaddjin, go dat sáhttá čuohcit du fysalaš čálgui, mentála dearvvašvuhtii ja olmmošlaš gaskavuođaide. Dutkamat leat čájehan ahte go optimalisere divššu, de sáhttá dat mearkkašahtti buoridit eallinkvalitehta pasieanttaide.

Okta dain deháleamos diŋggain maid don sáhtát dahkat, lea háleštit iežat doaktáriin gávnnahit mii lea buoremus dikšuma du dávdii. Jus du dávdamearkkaid sáhttá buorebut kontrolleret, de sáhttá leat álkit birget dávddain.

Loga eanet iežat vuoigatvuođaid birra go leat kronalaš buohccin dáppe!

Leat go dus eará gažaldagat du vuoigatvuođaid birra go leat kronalaš buohcci?
Čuojat FFO vuoigatvuođatelfodnii Tlf. 23 90 51 55.