Psoriasis

Psoriasis lea kronalaš vuolšesullasaš liikedávda. Dávdda dovdomearkkat leat ahte liikeseallat šaddet jođáneappot go dábálaččat, dat lea dan dihte go lea juoga boastut immunasuodjalusas. Diet dagaha vuolšši mat leat de go spárttut, skálžolágan dielkkut liikkis.

Psoriasisa birra

Psoriasisa lea liikedávda mii dagaha ráddjejuvvon, assáneami dielkkuid main leat ganat liikái («plakk»). Ivdni dielkkuin vuolgá das makkár liiki lea. Psoriasis čuvges liikkis leat ruoksadat/devkesruoksadat ja psoriasis gámis liikkis sáhttet leat ruškadat, sáhppesruoksadat dahje ránes ivdnát. Ganat maid gohčodit «skjelling»,  dat leat dábálačat vielgadat dahje silbaivnnagat

DUOĐALAŠVUOĐAGRÁDA rievddada olbmos olbmui. Eatnasiin leat dušše smávit dielkkut main lea vuolši, earáin gis lea duođalaš psoriasis mas stuorát liikeosiin lea garra vuolši, lađasváttut ja eará dávdamearkkat.

PSORIASIS LEA KRONALAŠ dávda mas dábálaččat leat áigodagat go eai leat dávdamearkkat dahje dušše veaháš dávdamearkkat, ja maŋŋil fas áigodagat go dávdamearkkat leat eanet duođalaččat.

DIAGNOSA lea doavttir (fástadoavttir dahje liikedoavttir) gii mearrida pasieantta buozalmasvuođa ja go klinihkalaččat lea iskan liikki. Dábálaččat ii dárbbaš eanet iskosiid, muhto jus doavttir lea eahpádusas, de sáhttá váldit bihtá liikkis (biopsi) mas oaidná vuolšši.

Sivva

Sivva psoriasii lea máŋggadáfot ja ii leat vel ollislaččat kártejuvvon, muhto mii diehtit ahte immunalogalaš, genehtalaš ja biras fáktorat váikkuhit. Juoga maid mii diehtit: Psoriasis ii njoamo. Don it oaččo dávdda go guoskkahat olbmo geas lea psoriasis, vuojadat seamma básseaŋggas dahje lea intiibma oktavuohta. Dábálaččat vuolgá psoriasis juoga mas nu mii dahká ahte dávdamearkkat ihtet dahje vearránit. Fáktorat mat vuolggahit, rievddada olbmos olbmui, ja sáhttet leat oassin streptokokkinfekšuvdna, streassa, liikevahágat/eardudeamit (Købnera fenomena) dahje hormonalaš rievdamat.

Dávdamearkkat ja gokko

Psoriasis dagaha dábálaččat ahte oasit liikkis mat lea goikásat ja šaddet de go skálžžut. Muhtimat vásihit ahte psoriasis dagaha saŋáža dahje hearkkesvuođa.

Gávdnojit máŋgga sorttat psoriasis, buohkain leat veaháš ieš guđet lágan dávdamearkkat ja sajit gokko leat. Muhtin sorttat leat eanet dábálaččat go earát ja sáhttet leat máŋga sortta oktanis.

• Dielkopsoriasis (plakkpsoriasis) (govat) lea dábáleamos ollesolbmuin ja dovdomearka lea ahte leat ráddjejuvvon dielkkut de go skálžžut, dávjá oaiveasis, gardnjiliin ja čippiin.
• Oaiveassepsoriasis (hodebunnspsoriasis) (govat) lea ovtta sorttat dielkopsoriasis, dat sáhttá leat osiin dahje olles oaiveasis.
• Guttate psoriasis (govat) lea dábáleamos nuoraid ja nuorraolbmuid gaskka, ja assosierejuvvon čottainfekšuvnnain maid streptokokker dagahit. Diet sorttat psoriasis ihtá fáhkkestaga ja šaddet smávva ihttomat mat leat de go goaikkanasat mat leat symmetralaččat stuora oasis rupmašis. Guttate psoriasis sáhttá rievdat dielkopsoriasisin.
• Inversa psoriasis (govat) dagaha ihttomiid liikemáhciide nu go gieđavuollái, julggiid gaskii ja čoavjemáhci ja čiččiid vuollái. Diet sorttat psoriasis dagaha stuora, jalges/šelges dielkkuid  liikái dien dahje muhtin diein sajiin.
• Gazzapsoriasis (govat) sáhttet ihttit juohke sorttat psoriasisiin, ja gaccat rievdet. Rievdamat sáhttet leat máŋgga lágan, smávva gobažat gitta ahte gaccat hirbmadit assot, šaddet ruššát ja rievdá ivdni. Gaccat sáhttet maid luovvanit.

Vuolši maid psoriasis dagaha, sáhttá váikkuhit eará orgánaid ja osiid rupmašis. Olbmot geain lea psoriasis, sáhttet maid vásihit eará dearvvašvuođaváttuid, dien fenomena gohčodit komorbiditehtan. Psoriasis lea earenoamážit assosierejuvvon eanet riskkain váibmo- ja varrasuotnadávddaiguin, diabetesiin, deprešuvnnain ja metabolalaš syndromain. 10-15 %  sis geain lea psoriasis, maid vásihit lađasbákčasiid (psoriasisartritt).

 
Govvat: Ganat psoriasis čippiin ja gieđas.

Gávdnojupmi

Árvvu mielde lea 3,8-4,6 % olbmuin Norggas psoriasis (tállat leat 2023 rájes). Dávdamearkkat ihtet dábálaččat 15-25 jagi agis, muhto sáhttet ihtit vaikko man agis. Lihka ollu dievddu go nissonat ožžot psoriasisa.

Prognosa ja dálkkodeapmi

Eai gávdno dálkkodeamit mat buoridit psoriasisa, muhto go lea rievttes dálkkodeapmi, de sáhttet dávdamearkkat unniduvvot ja eai nu garrasit váikkut beaivválaččat.

DÁLKKODEAPMI vuolgá das man duođalaš du psoriasis lea. Gávdnojit máŋgga lágan dálkkodeamit psoriasisii, muhto sáhttá lea váttis gávdnat dan eanemus effektiiva. Dálkkodeapmi álgá dávjá dálkkodemiin psoriasisa dakko gokko lea (ceahkki 1), ja jus diet dálkkodeamit eai leat doarvái beaktilat dahje eai sáhte geavahuvvot, de nuppi ceahki geahččala.

CEAHKKI 1: Dálkkodeapmi  gokko dávda lea

• Ganaid/skálžžuid jávkadit
• Medisiinnalaš lávgun
• Reseapta medisiinnaid: sovttaid, sálvvaid, gel, linimeanta vuoidasiid, šámpu ja eará

CEAHKKI 2: Čuovgadikšun

• Medisiinnalaš čuovgadikšun (UVB/PUVA)
• Dálkkádaga bokte dikšun (loga eanet dás)

CEAHKKI 3: Systemalaš dikšun

• Eai biologalaš buozalmasmuddejeaddji dálkasat

CEAHKKI 4: Immuna muddejeaddji dikšun

• Biologalaš dálkasat
• Biovástideaddji dálkasat

Loga eanet dikšuma birra dárogillii dás.

Eallit psoriasisiin

Vaikko psoriasis lea dušše smávva váivin muhtin olbmuide, de sáhttá das leat mearkkašan veara váikkuhus eallinkvalitehtii sidjiide geat leat duođalaččat fallehuvvon. Psoriasis sáhttá váikkuhit du gaskavuođaide earáiguin ja movt don birget streassain. Sáhttá maid váikkuhit daid beliide eallimis maid don it leat vuordán, nu go movt don gárvodat.

DOARJJAORTNEGAT. Olbmot geain leat kronalaš liikedávddat, sáhttet oažžut doarjaga laktadeaddji vuoidasiidda ja reseapta haga dálkasiidda. Oažžut ruđaid ruovttoluotta álbmotoajus, de fertet vuos ohcat beassat ortnegii, ja maid du liikedoavttir ferte ohcat.

Loga eanet du vuoigatvuođaid birra, ja movt don sáhtát oažžut ruđaid ruovttoluotta!

BARGONÁVCCAT JA HEIVEHEAPMI. Eatnasat geain lea psoriasis, nákcejit doaibmat bargodilis jus heivehuvvo dainna lágiin. Heiveheapmi lea bargoaddi ovddasvástádus, ja ovttas doaktáriin galgá du bargosadji heivehuvvot buoremus lági mielde du doaibmanávcca ektui.

Leat go dus gažaldagat du vuoigatvuođaid birra jus leat kronalaš buohcci? Čuojat FFO vuoigatvuođatelefovnna +47 23 90 51 55.